Rauhoitusajan jälkeen ensimmäinen maastopäivä. Guru oli
saanut tiedon, että erään talon katosta oli pudonnut paljon kuolleita
lepakoita. Lähdimme noutamaan niitä, jotta Evirassa voitaisiin mahdollisesti
selvittää niiden kuolinsyy.
Paikalta löytyikin vajaa kymmenkunta maahan
pudonnutta kuollutta pohjanlepakon poikasta. Keräsimme kuolleet eläimet minigrippusseihin,
ja laitoimme kylmälaukkuun odottamaan jatkokuljetusta. Talon tytär toi vielä
yhden laihan poikasen, joka näytti olevan vielä elossa. Sen selkä nousi ja
laski rytmisesti ja pää kääntyili aavistuksen silloin tällöin.
Gurun muutaman
puhelun jälkeen saimme ensiapuohjeiksi juottaa poikaselle hunajavettä
pipetillä. Poikanen ei avannut suutaan, mutta huulten välistä neste näytti
löytävän tiensä perille, ja aivan kuin poikanen olisi alkanut hieman
virkoamaan, ainakin sen pää liikkui enemmän. Noin vartin pipetöinnin jälkeen
poikasen vasemmassa korvassa vilahti jotakin valkoista, joka osoittautui
kärpäsentoukaksi. Niitä alkoi möngertää ulos poikasen korvista ja suusta.
Kaikki elonmerkit olivatkin vain toukkien aikaansaamaa liikehdintää! Raukka
joutui muiden seuraan muovipussiin ja kylmälaukkuun, ei siitä ollut enää
lentäjäksi.
Yö jatkui erään lahdenpukamassa harppupyynnillä. Tällä
kertaa mukana oli kaksi harppua, mutta seireeni oli unohtunut matkasta.
Odotuksemme pyydystyksen onnistumisen suhteen eivät olleet korkealla. Saimme
harput pystyyn lähelle rantaviivaa ja jäimme ihailemaan maisemia.
Laulujoutsenpari ui kauempana ja jättiläiskalanvonkale polski ruovikossa.
Vesisiipat alkoivat lennellä vedenpinnassa ja mieleen hiipi ajatus hauesta,
joka nappaa vesisiipan lennosta. Onkohan sellainen mahdollista?
Ilmeisen onnistuneen harpunsijoittelun johdosta ensimmäinen
asiakas pääsi minun käsittelyyn (ensimmäinen ihan itse käsitelty asiakas!) heti
pimeän laskeuduttua. Hieman haparoivin ottein sain käsivarret mitattua ja
kaverin punnittua. Kun tuli renkaan laiton aika, Guru lisäsi painetta
uhkaamalla katkaista käsivarteni, jos teen sen lepakolle. Ihan kuin olisin
joskus aikaisemminkin kuullut vastaavanlaisen uhkauksen? No, jännitin sitten
niin paljon, että rengas jäi löysäksi ja tippui kaverin käsivarresta. Guru sai
sen vielä taiteiltua takaisin. Otimme kaverilta pyyhkäisynäytteet peräaukosta
koronavirustutkimusta varten. Näytteenottoon tarkoitetut puikot olivat
hermeettisen suuria lepakon kokoon nähden, Guru taisi käyttää tässä
pesäpallomaila-vertausta.
No, saimme kuin saimmekin näytteen otettua ja lähdin
viemään koeputkea kylmälaukkuun. Minua kohtasi jotakuinkin ällöttävä näky kun
sain kylmälaukun kannen auki; jokin minigrippussi oli jäänyt hieman auki ja
toukat olivat lähteneet vaeltamaan lepakonraatojen sisuksista. Niitä oli pitkin
kylmälaukkua! Samaan aikaan Guru oli jumissa asiakkaamme kanssa, joka ei olisi
halunnut enää jatkaa lentoaan. Myös harppuun ropisi uusia käsittelyä odottavia
asiakkaita. No, ei auttanut muu kuin äkkiä huuhdella kylmälaukku ja sen sisältö
meressä, jotta toukista päästään eroon. Yö oli hyvin tragikoominen kaiken kaikkiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti